Muoviteollisuuden monet kasvot

Muoveja tarvitaan hyvin monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Kuitenkin muoviteollisuutta ja muoveja pidetään myös ympäristön kannalta ongelmallisina. Tämä artikkeli pureutuu muoviteollisuuden moniin kasvoihin, joissa tarkastellaan tämän teollisuudenalan hyviä ja huonoja puolia.

Muoviteollisuuden ympäristövastuu

Muovien ja etenkin mikromuovin negatiivisista vaikutuksista luontoon on alettu puhua entistä enemmän ja moni kuluttaja on alkanut vältellä muovia ja muovituotteita. Esimerkiksi muovipussien käyttöä pyritään vähentämään ja kestokassit ovat erityisen ympäristötietoinen ja trendikäskin valinta.

Vaikka muoviteollisuutta pidetään usein lähes ympäristörikollisena toimintana, pyritään tällä alalla, kuten monilla muillakin teollisuuden aloilla, kuitenkin kehittämään toiminnan ympäristöystävällisyyttä. Esimerkiksi Kemira Chemicals -nimisen yrityksen on uutisoitu olleen mukana hiilikuituneutraalien polttoaineiden valmistukseen liittyvässä tutkimuksessa. Tällainen yritysten ottama ympäristövastuu onkin erityisen tervetullutta ja toivottavaa! Myös yritystoiminnassa on herätty ympäristönsuojelun merkitykseen ja siihen, kuinka jokaisen tulee kantaa vastuu tässä haastavassa toiminnassa.

Muoviteollisuuden alalla on kehitetty esimerkiksi kestomuoveja, joita voi käyttää uudelleen. Nämä muovit kestävät sen, että niitä lämmitetään ja jäähdytetään useita kertoja. Tällä hetkellä noin 90 % muoviteollisuudessa käytettävistä raaka-aineista on nimenomaan kestomuoveja. Kertamuoveja sen sijaan ei voi uudelleen muovata. Joitakin niistä on kuitenkin mahdollista kierrättää. Esimerkiksi lujitemuoveja voidaan käyttää sementin valmistamiseen.

Mistä muoviteollisuus sai alkunsa?

Ennen muovin keksimistä käytettiin jo erilaisia muovattavia luonnonmateriaaleja, kuten keratiineja. Keratiinit ovat sarveisaineita, joita saadaan eläimistä. Keratiinista valmistettiin 1700-luvulla esimerkiksi kattoikkunoita. Ensimmäinen täysin teollisesti valmistettu muovi kehitettiin vuonna 1909. Muovin kehitti Leo Bakeland, belgialaissyntyinen kemisti, joka asui Yhdysvalloissa. Leo Bakelandin keksintö aloitti suoranaisten kemistien välisen kilpajuoksun kemistien pyrkiessä keksimään uusia, entistä monipuolisempia muovimateriaaleja. Samalla pyrittiin myös kehittämään entistä edullisempia materiaaleja.

Suomalainen muoviteollisuus ennen ja nyt

Sarvis Oy oli ensimmäinen Suomessa toiminut muovitehdas. Se perustettiin v. 1921. Tehtaassa valmistettiin solkia, nappeja ja muitakin tarve-esineitä. Tehdas toimi Tampereella. Suomen muoviteollisuuden alkuvaiheista toiminta on laajentunut ja monipuolistunut melkoista tahtia. Vuonna 2011 maassamme toimi jo noin 600 sellaista yritystä, jotka valmistivat muovituotteita. Nämä yritykset työllistivät yli 11 000 henkilöä. Jalostusarvoa Suomen muoviteollisuuden tuotannolla oli kyseisenä vuonna 993 000 000 €, mikä oli 3,2 % Suomen teollisuuden yhteisestä jalostusarvosta.